Villihevosia
 |
"Moottoritiellä alkoi päässä soida"
Elettiin syksyä 1988. Olin 34-vuotias ja tein lauluja vuosien tauon jälkeen. Sain intoa siitä, että siskoni Saara Suvanto levytti Sonetille. Mukana oli Kissat ja koirat ja linnutkin, jonka tekstin olin tehnyt 80-luvun alussa ja sävellyksen Saaran kanssa.
Asuin Espoossa ja kävin töissä Karkkilassa. Ajoin aina ruuhkaa vastaan. Loppusyksystä 1988 kotimatkalla moottoritiellä alkoi päässä soida “vieläkö on villihevosia”.
Tammikuussa 1989 kesken työputken sairastuin influenssaan ja kovaan kuumeeseen. Viikon sairasloman aikana tein laulun valmiiksi. Kerrostalosta oli näkymä talojen välisen pihan pieneen männikköön. Tuskin Villihevosia olisi syntynyt ilman mitään luontoa.
Tekemisen aikana katsoin videolta elokuvaa Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen. Maksim Gorkin novelliin perustuvan ja Emil Lotjanun ohjaaman elokuvan olin nähnyt kesällä 1979 elokuvateatterissa ja se oli kouraissut syvältä.
Laulun syntymisestä sen julkaisemiseen kesti puolitoista vuotta siskoni Hanna Ekolan tehtyä levytyssopimuksen Sonetin kanssa. Veikko Samulista tuli levytysversion sovittaja ja Juha Björninen soitti hienon kitarasoolon. Laulu ilmestyi Hannan kolmantena kaksipuoleisena singlenä elokuussa 1990. Hannan debyyttialbumi ilmestyi lokakuussa.
Laulun suosio osui Suomessa alkaneeseen karaokebuumiin. Karaokea saakin osaltaan kiittää siitä, että laulu jäi elämään. Toinen yhteensattuma oli Maikkarin Tenavatähti, jossa kolme kilpailijaa esitti Villihevosia ja versiot ikuistuivat Tenavatähti-levyille. 2010-luvulla sen ovat versioineet Vesterinen yhtyeineen sekä Liljan Loisto. Samuli Valkaman ohjaamassa elokuvassa Hulluna Saraan vuonna 2012 laulu oli eräänlaisena tunnusbiisinä ja yhdessä kohtauksessa Jussi Nikkilä esittää sen ukulelen säestyksellä.
Mitkä ovat laulun teemat? Oikeampi henkilö vastaamaan tähän olisi kuuntelija. Minulle teema kiteytyy kolmannen säkeistön alkuun: “Älä pakoon lähde vapauden mustaa hurmaa!” Lapsuuteni kasvuympäristö oli sellainen, että jotenkin opin kuuntelemaan “vapauden kutsua”. Lähdin esimerkiksi opiskelemaan kirjallisuustiedettä enkä mitään sen ajan järkevää.
Suhtaudun lauluntekemiseen ajatellen, että laulu voi avata kiellettyjen tunteiden lukkoja. Vapaus on yksi aikamme kielletty tunne. Unelmoida saat, mutta älä kenenkään kuullen!
Omassa elämässäni vapaus on vuosi vuodelta lisääntynyt. Vaikka rohkeutta ei vielä 90-luvun alussa ollutkaan heittäytyä täysipäiväiseksi lauluntekijäksi, niin ainakin järjen äänen julmin terä on jäänyt iskemättä omaan sieluun.
Villihevosia on mukana myös vuoden 2017 sooloalbumillani Varjo lumessa. Oman versioni sovittajat ovat Mikko Nuorala ja Selina Sillanpää.
Villihevosia-laulun synty on kerrottu lyhyemmin Selvis-lehdessä 1/17.